Nuorten täytyy pystyä huolehtimaan itsestään ennen kuin voivat ottaa vastuun vanhemmistaan

Ikääntymiskeskustelussa on keskitytty kahteen keinoon. Ensin puhuttiin syntyvyydestä, mutta se laskee laskemistaan. Sitä paitsi, vaikka nyt syntyisi miljoona lasta, se vaikuttaisi työvoiman kasvuun vasta 2040-luvun lopulla.

Nyt puhutaan työperäisestä maahanmuutosta. Se on käytännössä ainoa keino vaikuttaa työikäisen väestön määrään lähivuosikymmeninä. Mutta maahanmuuttokaan ei nykytahdilla riitä. Vaikka työperäinen maahanmuutto pysyisi nykyisellä, korkealla tasollaan, Suomi ikääntyisi silti.

Siksi on aika puhua väestökehityksen todellisesta haasteesta: jos haluamme ylläpitää nykyistä elintasoa ikääntyneessä Suomessa, minun ja muiden nykynuorten täytyy saavuttaa urallamme selvästi edellisiä sukupolvia korkeampi tuottavuus. Lue koko teksti Ylen verkkosivuilla.

Ajaako aika ohi nykykunnista?

Muuttotappiokuntien taloudellinen tilanne uhkaa kehittyä entistä huonommaksi. Pitkän aikavälin skenaariot ovat niin rajuja, että ne saavat pohtimaan onko nykyjärjestelmässä järkeä ollenkaan. Monelta kunnalta vaaditaan jo nyt sellaisten tehtävien toteuttamista, joihin ne eivät pysty kuin velkarahalla. Lue koko teksti kaupunkilehti Tamperelaisen verkkosivuilta.

Yhteiskunta toimii fossiililogiikalla, vaikka uusiutuva energia on halvempaa

Historioitsija Jean-Baptiste Fressozin mukaan emme oikeastaan ole koskaan onnistuneet korvaamaan vanhaa energianlähdettä uudella, vaan uudet energialähteet ovat vain tuoneet lisätuotantoa järjestelmään. Kun ”siirryimme” puunpoltosta kivihiileen, puunpoltto jäi rinnalle, ja sen kulutus on yhä korkealla tasolla. Kivihiilestä ”siirryttiin” öljyyn, mutta silti kulutamme edelleen valtavasti kivihiiltä. Nyt uhkana on, että fossiiliset jäävät elämään uusiutuvien rinnalle. Lue koko kolumni Ylen verkkosivuilta.

Nuoret perivät vähän, eikä syynä ole verotus

Nykyään perintö saadaan useimmiten 55–64 vuoden iässä. Sosiaaliturvan hoitaa valtio, ja maatalouskin työllistää enää vajaat kolme prosenttia väestöstä. Perintö ei enää muodosta alkupääomaa aikuiselle elämälle – sen sijaan kyse on lähinnä lisätulosta eläkepäivien kynnyksellä. Lue koko kolumni Ylen verkkosivuilta.

Mihin aluevaaleja tarvitaan, jos valtuutetut eivät saa itse päättää mistään?

Enemmistö suomalaisista – yhteensä 58 prosenttia – ajattelee, että aluevaalit ovat näennäisvaalit. En ole ihan samaa mieltä, mutta jotain perää ajatuksessa on. Hyvinvointialueiden valta näyttää kovin rajalliselta. Alueet saavat valtiolta yleiskatteista rahoitusta, jolloin tehtäväksi jää päättää, miten ja mihin rahat käytetään. Mutta samalla valtio asettaa hyvinvointialueille lakisääteisiä tehtäviä, jotka on pakko toteuttaa. Lue koko kolumni Ylen verkkosivuilta.

+ Lue vanhempia artikkeleita